Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Olli-Poika Parviainen
Sammeli Heikkinen

Olli-Poika Parviainen – haastaja Tampereelta

31.5.2017 12.00

Jenni Leukumaavaara

Olli-Poika Parviainen

  • 36-vuotias
  • Syntynyt Raumalla, asuu Tampereella
  • Naimisissa, kaksi lasta
  • Kansanedustaja, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu, Tampereen apulaispormestari 2011-2015, ViNOn perustajajäsen ja pj. 2005
  • Harrastaa pyöräilyä, lukemista ja videopelejä

Kansanedustajatavoite 2019 eduskuntavaaleissa? Vähintään 23, mieluiten lähempänä kolmeakymmentä.

Jos perussuomalaiset lähtee Sipilän hallituksesta, millä ehdolla vihreät menee mukaan? Ensisijaisesti kannatan uusia vaaleja, mutta kävisin kyllä neuvottelut Juha Sipilän kanssa. Käytännössä tämä vaatisi uutta hallitusohjelmaa ja esimerkiksi koulutusleikkausten perumista sekä ylipäätään inhimillisempää politiikkaa. 

Natoon vai ei? Varsinkin presidentti Donald Trumpin myötä on vaikea nähdä, että Nato lisäisi Suomen turvallisuutta. Ennemmin lisäisin eurooppalaista yhteistyötä.

Irti euroalueesta vai kohti liittovaltiota? Liittovaltiosta puhuminen ei juuri nyt tunnu kovin relevantilta, vaikka kannatankin Euroopan unionia ja olen sitä mieltä, että Suomelle on parempi pysyä siinä joukossa. Euroalueesta ei kannata nyt irtautua. Rahapoliittisesti siitä voisi olla etua, mutta ulkopoliittisesti se on huono ratkaisu.

Kansanedustaja Olli-Poika Parviainen on ehtinyt olla nörtti, gootti ja hippi. Nyt hän haluaa vihreiden puheenjohtajaksi.

Olli-Poika Parviaisen poliitikon ura oli alkaa nyrkkitappelulla. 24-vuotissyntymäpäivänään hän kannatti ensimmäisessä kuntavaalipaneelissaan raitiovaunua Tampereelle niin ponnekkaasti, että paneelin jälkeen kimpaantunut äänestäjä ”tuli iholle”.

”Puhumalla siitä selvittiin, mutta olihan se aika vauhdikas aloitus poliitikon uralle”, Parviainen nauraa Ravintola Telakalla. 

Nyt raitiotietä rakennetaan Tampereen Hervantaan. Se on sulka Parviaisen hatussa.

Neuvottelutaidot  ja käytännöllisyyden Parviainen nostaa tärkeimmiksi valteikseen myös vihreiden puheenjohtajakisassa. Olemukseltaan hän on pirteän partiolaisen oloinen, kuuntelee tarkkaavaisesti ja vastauksia puntaroidessaan laskee designpokat pöydälle.

”Olli-Poika on yhteistyökykyinen, helposti lähestyttävä ja asioihin tunnollisesti perehtyvä poliitikko. Hymyilevä olemus voi hämätä, sillä alle kätkeytyy politiikan pelin hyvin tunteva neuvottelija”, sdp:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuuston kuluneen kauden puheenjohtaja Sanna Marin luonnehtii Parviaista.

Puheenjohtajana Parviainen jakaisi vastuuta ja tehtäviä, myös maakunnissa. Puheenjohtajan on silti hyvä olla eduskunnassa, Parviainen sanoo, koska siellä tärkeimmät päätökset ja verkostotkin ovat.


Parviainen asui lapsuutensa Raumalla isänsä kanssa. Äidin luona Helsingissä hän vieraili lomilla ja viikonloppuisin. Halua vaikuttaa asioihin oli jo Raumalla, mutta demarivaltaisessa kaupungissa sille ei oikein ollut luontevaa purkautumisväylää. Nuorena Parviainen protestoi paljonkin. Oli nörttivaihe, sitten goottivaihe, sitten hippiytyminen.

”Ylioppilaskirjoituksiin kävelin sellaisessa pvc-nahkahässäkässä, tukka pystyssä.”

Politiikka astui Parviaisen elämään Rosa Meriläisen muodossa. Parviainen uskaltautui juttelemaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ehdolla olleelle Meriläiselle, tuli kutsutuksi vaalivalvojaisiin Ylioppilastalolle ja oli pian perustamassa Vihreitä nuoria. Eduskuntatalo tuli tutuksi ennen kansanedustajuutta Oras Tynkkysen avustajana.

Parviainen perusti kavereidensa kanssa pelifirman 2000-luvun alussa. Oli hypeä ja juttua Imagessa. Nörttitaustasta on hyötyä kansanedustajan työssä, jossa Parviainen seuraa esimerkiksi työn digitalisaatiota ja kyberturvallisuutta.

Firma ajautui viiden vuoden jälkeen konkurssiin. Väistyneenä apulaispormestarina ja konkurssin tehneenä yrittäjänä Parviainen tietää, miltä tuntuu luopua vallasta.

”Se on ollut tärkeä oppi. Puolueen puheenjohtajuus ei ole loppuelämän tehtävä ja mitä tahansa voi tapahtua.”


Parviainen asemoi itsensä puheenjohtajaehdokkaista liberaaleimmaksi ja pyydettäessä vasemmisto-oikeisto-akselilla lähemmäs keskustaa kuin muut. Eduskuntaryhmässä Parviainen on suhtautunut liberaalisti  kauppojen aukiolon ja alkoholilainsäädännön vapauttamiseen, jotka ovat jakaneet ryhmää.

Osallistuminen turvapaikkakeskusteluun on tuonut mukanaan vihaviestejä, mutta Parviainen sanoo nukkuvansa yönsä paremmin, kun tietää ainakin yrittäneensä.

Vaikka Parviainen on ollut vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, hän on ollut valtakunnallisesti vähän esillä.

Parviainen on puheenjohtajakilpailuun astuessaan puntaroinut myös perhe-elämäänsä – kahden pienen lapsen isällä olisi tekemistä kotonakin.

”Toisaalta puheenjohtajakauden alussa Villeen liitettiin samat asiat: pienet lapset ja se, että häntä pidettiin vähän hajuttomana ja mauttomana. Hyvin siinä kuitenkin kävi.”

Olli-Poika Parviainen

  • 36-vuotias
  • Syntynyt Raumalla, asuu Tampereella
  • Naimisissa, kaksi lasta
  • Kansanedustaja, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu, Tampereen apulaispormestari 2011-2015, ViNOn perustajajäsen ja pj. 2005
  • Harrastaa pyöräilyä, lukemista ja videopelejä

Kansanedustajatavoite 2019 eduskuntavaaleissa? Vähintään 23, mieluiten lähempänä kolmeakymmentä.

Jos perussuomalaiset lähtee Sipilän hallituksesta, millä ehdolla vihreät menee mukaan? Ensisijaisesti kannatan uusia vaaleja, mutta kävisin kyllä neuvottelut Juha Sipilän kanssa. Käytännössä tämä vaatisi uutta hallitusohjelmaa ja esimerkiksi koulutusleikkausten perumista sekä ylipäätään inhimillisempää politiikkaa. 

Natoon vai ei? Varsinkin presidentti Donald Trumpin myötä on vaikea nähdä, että Nato lisäisi Suomen turvallisuutta. Ennemmin lisäisin eurooppalaista yhteistyötä.

Irti euroalueesta vai kohti liittovaltiota? Liittovaltiosta puhuminen ei juuri nyt tunnu kovin relevantilta, vaikka kannatankin Euroopan unionia ja olen sitä mieltä, että Suomelle on parempi pysyä siinä joukossa. Euroalueesta ei kannata nyt irtautua. Rahapoliittisesti siitä voisi olla etua, mutta ulkopoliittisesti se on huono ratkaisu.




Viite